... ja kilometrejä kerty sellaset 2500km.. Kajaani-Kokkola-Muonio-Kokkola-Kotka. Rupes jo matkustaminen hiukka tympimään.
Joulu oltiin Kajaanissa ja Kokkolassa. Tiia lähti sieltä Kotkaan tienaamaan ja minä jäin Nilan kans Kokkolaan vielä reilu viikoks. Uutenavuonna ajeltiin muutaman kaverin kans Muonioon naittaan ihmisiä ja sieltä seuraavana päivänä takas. Mukava pieni roadtrip. Ihan mukavat häät, tosin ilta oli hieman kuivahko noin niinku kurkun kannalta. Enpä olis koskaan uskonu että Lapissa.. Seuraavana "aamuna" kello 4 iltapäivällä lähettiin ajelemaan takas Kokkelbytä.
Kokkolassa totuteltiin vähän kissaan ja siihen että on myös semmosia vanhoja tummukissoja niinku Hemppa, joka ei tykkää että juoksee suoraan päälle haistelemaan. Kylläpä se Nila senki kans oppi tulemaan toimeen, varsinki ku keksi missä kissanruokakuppi on.
Täytyy kyllä sanoo että ihme kaverikoira tuo Nila kyllä on... Ainaki toistaseks. Kaikki koirat tuntuu tykkäävän siitä ku hullu puurosta. Isän vanha hirvikoiranarttuki leikki sen kans ympäri huushollia ja innostu vielä vähän vetämään leluaki.. Sara joka koskaan ei oo leikkiny leluilla. Sama homma oli kun käytiin serkun miehen seisojia moikkaamassa. Lähinnä pojille meinas tulla ongelmaks että kumpi saa leikkiä Nilan kans.
Loppuviikko piteliki sitte n. 30 asteen pakkasia joten lenkit jäi aika lailla tekemättä. Ois se kyllä kätevä ku olis oma piha.. Ei muutaku koira pihalle ja ku tarpeet on tehty niin viheltää takas sisälle.. Perjantaina sitte takas Kotkaan ja nyt taas rankka arki päällä..
Laitetaas vielä Nilan strategiset mitat eli painaa nyt semmosen 16kg ja korkeutta on 40cm. Nyt pitää vissiin mennä ruokkimaan koirat...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti